Digivisionääri ja ihminen isolla I:llä. Sellainen on Nordean VP SaaS Offering for Businesses Jussi Muurikainen. Jussi on mukana kiinnostavassa pankin digimurroksessa ja työkseen hän rakentaa uutta palveluekosysteemiä. Työ on tietotyötä, uusien digitaalisten palveluiden kehittämistä, verkostoissa toimimista sekä innovointia. Jussi kiertää töiden puolesta maailmaa ja tekee töitä siellä, missä milloinkin sattuu olemaan. Lisäksi Jussi on aktiivinen eri sosiaalisen median kanavissa ja omien sanojensa mukaan lähes aina tavoitettavissa. Tietotyöläisten hyvinvoinnin tutkijoina ja tukijoina me IWELLOlla kiinnostuimme siitä, mitä Jussi ajattelee hyvinvoinnista ja työhyvinvoinnista ja miten digitalisaatio liittyy niihin.
”Nerojen aika on ohi. Jokainen meistä on nykyään tiedon tukiasema, jonka kautta valtava määrä tietoa kulkee paikasta toiseen.” Jussi Muurikainen
Moderni tietotyö nyt ja tulevaisuudessa
– Nykypäivän työ on murroksessa. Kun tekniikka hoitaa käytännön asiat, ihmisen tehtäväksi jää inhimillisyyden ytimen toteuttaminen: toiminnan arvo-ohjautuneisuuden varmistaminen sekä uuden luominen. Ketterissä uusissa yrityksissä digitalisaatio on jo todella pitkällä ja vanhemmatkin korporaatiot ovat pikkuhiljaa ottamassa omaa digiloikkaansa, Jussi tietää.
– Digitalisaatio on muuttanut erityisesti kommunikaation tapoja ja välineitä. Yrityksissä ei olla enää välttämättä paikkariippuvaisia ja erilaiset viestintäkanavat mahdollistavat valtavien tietomäärien siirron niin organisaation sisällä kuin kansainvälisestikin.
Nykytietotyöläisen tulisi siis kyetä vastaanottamaan, hallitsemaan ja jakamaan valtavia tietomääriä. Pitäisi kyetä tekemään montaa asiaa yhtä aikaa sekä livenä että eri somekanavissa. Tämä edellyttää oman ajankäytön ja tarkkaavaisuuden hallintaa sekä itsensä johtamista. Miten kukaan voi selvitä tästä kaikesta?
– Helposti lähestyttävänä ihmisenä tiedän, että monien asioiden hallitseminen samaan aikaan on välillä haasteellista. Ehkäpä tulevaisuudessa tulee olemaan sellaisia sovelluksia, jotka auttavat ihmisiä hallitsemaan esimerkiksi sähköisten viestintäkanavien tulvaa. Mutta ennen kuin sellaisia on saatavilla, on keskityttävä pärjäämään sillä, mitä nyt on. Minulle tärkeä valttikortti on hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen, Jussi summaa.
Digi-innovaattorin ja multitaskaajan hyvinvointi
Miten innovatiivinen, innostunut ja kaikessa mukana oleva kehittäjä pitää omasta hyvinvoinnistaan huolta?
– Minulle hyvinvointi tarkoittaa kokonaisvaltaista elämäntapaa, jossa vaikuttavina tekijöinä ovat ravinto, liikunta, lepo, henkilökohtainen talous ja ihmissuhteet. Olen perehtynyt aivojen toimintaa ja jaksamista tukeviin ruoka-aineisiin ja pyrin keskittymään niiden syömiseen. Paljon kasviksia, vähän hiilihydraatteja ja sopivasti proteiinia, Jussi kertoo.
Kehon ja mielen tasapainoisesta hyvinvoinnista Jussi pitää huolta syömällä hyvin, nukkumalla riittävästi ja tekemällä itselle mielekkäitä juttuja. Esimerkiksi kalastusreissu kauniina heinäkuisena kesäiltana, peilityyni järvi ja ympärillä pelkkä hiljaisuus, käyvät oivallisesti meditaatiosta, Jussi hymyilee.
Hyvinvointi on jokaisen omannäköinen valintojen kimppu, eikä sitä tarvitse yrittää suorittaa millään tietyllä tavalla.
– Ihmiset pyrkivät usein ylioptimoimaan jonkun hyvinvoinnin osa-alueen. Mutta yhden osa-alueen täydellisyys ei tee onnelliseksi, jos jollain hyvinvoinnin osa-alueella reistailee. Elämämme ei muutu onnelliseksi tai tasapainoiseksi yhdestä napista vääntämällä. Ei, vaikka vääntäisimme kuinka kovaa. Hyvä elämä vaatii usean eri osa-alueen saavuttamista riittävälle tasolle, jotta kokonaistuloksena on perustyytyväisyys omaan elämään, Jussi muistuttaa.
Hyvinvoinnin avainsanana tasapaino
Okei, eli avainsana hyvinvoinnissa on tasapaino (kts. Jussin oma kirjoitus aiheesta Nordnetblogista). Miten siihen pääsee?
– Minä ajattelen, että tasapaino alkaa ajattelemisen taidosta. Olisi hyvä oppia kehittää omaa ajattelua niin, että suhtautuisimme positiivisemmin siihen tietoon, minkä eri aistit tuottavat meille. Eli ei aina tulkitsisi kaikkea niin negatiivisesti itseä vahingoittavana. Esimerkiksi läheisen ihmisen kanssa keskustellessa osaisi kuunnella toista aidosti hänen lähtökohdistaan käsin, eikä jatkuvasti etsisi esimerkiksi piilomerkityksiä tai itseä loukkaavia asioita toisen sanoista ja teoista. Samalla ajattelua voisi kehittää niin, että oppisi erottamaan toisen ihmisen tunnetilan itsestä ja hyväksymään sen, mitä toinen tuntee. Silloin ei ole olennaista vääntää kättä siitä, kumpi saa tuntea ja mitä ja onko tunnetila tosi vai ei, vaan huomion voisi kiinnittää tilanteen ratkaisemiseen, Jussi kuvailee.
– Toinen ajattelun kehittämiseen liittyvä asia on itsensä palkitseminen. Keho palkitsee, kun sitä kohtelee hyvin. Esimerkiksi illalla väsyneenä nautittu levyllinen suklaata ei pidemmän päälle tuota hyvää oloa, jolloin sen tilalle kannattaisi valita esimerkiksi mandariini tai kävelylenkki ulkona. Hyvä olo on paras palkinto. Tässä minulla ja uskoakseni meillä kaikilla on haasteita. – Jussi
Kroppa kertoo myös silloin, kun kuorma kasvaa liian suureksi; haastattelun ajankohtana Jussi yrittää toipua sitkeästä ja kovasta flunssasta.
Hyvinvointi tulevaisuudessa = digivointi?
”Tulevaisuudessa digitalisaatiolla tulee olemaan todella iso merkitys hyvinvoinnissa ja sen ylläpitämisessä. Itsemonitorointi kasvaa ja ihmisiin tullaan kiinnittämään vaikka mitä antureita. Minä haluaisin ensimmäisenä asentaa itseeni sellaisen sovelluksen, joka auttaisi kommunikoimaan aina tilanteeseen sopivalla ja hyvää mieltä tuottavalla tavalla.” – Jussi
Jussi näkee, että digitalisaatio tulee muuttamaan ajatuksiamme hyvinvoinnista ja sen ylläpitämisestä. Hyvinvointiteknologian merkitys kasvaa ja ihmiset tulevat saamaan äärettömän tarkkaa tietoa kehonsa eri toiminnoista. Mittausdataan perustuvat sovellukset kertovat, mitä ihmisen tulisi milloinkin tehdä hyvinvointinsa ylläpitämiseksi ja parantamiseksi.
”On positiivista, että tietoa on niin paljon saatavilla. Ei tietoa tarvitse pelätä. Se kannattaa jalostaa palvelemaan hyötyä ja auttamaan tekemään omien arvojen mukaisia ja parempia valintoja.” – Jussi
On kuitenkin yksi asia, mitä digitalisaatio ei voi korvata tai muuttaa: luottamus ja läheisyys muiden ihmisten kanssa.
– Minulle ihmissuhteet ovat todella tärkeitä hyvinvointini kannalta. Jos asiat läheisten ihmisten ja ystävien kanssa eivät ole kunnossa, minun on vaikeampaa keskittyä työhöni. Digitalisaation kehityksen myötä myös esimerkiksi kasvokkaisen kohtaamisen merkitys ja luottamuksen kehittyminen muuttuu, Jussi miettii.
Niin, kasvokkainen kohtaaminen on harvinainen herkku, jonka arvo kasvaa. On todettu, että kasvokkaisen kohtaamisen aikana esimerkiksi luottamus ihmisten välillä muodostuu nopeammin. Näin päästään pikemmin asiaan, jolloin liiketoimintaa ajatellen aikaa ja sen myötä rahaa säästyy.
Digitalisaation myötä hyvinvointi käsitteenä ja alana tulevat muuttumaan. Mutta yksi asia ei koskaan muutu: ihminen tarvitsee ihmistä.
Merianna Rossi
Sisällöntuottaja, IWELLO Oy
merianna@31.217.192.81, 0458027000
Merianna ihmettelee, miten pienillä valinnoilla hyvinvointia on mahdollista edistää arjessa, työpäivänkin aikana. Hän harjoittelee tällä hetkellä itselle sopivia palautumisen keinoja sekä liiasta somettamisesta kieltäytymistä.